Tunneäly on kovinta johtajuutta

Tunneäly on kovinta johtajuutta

Tunteet. Nuo ihanat, lumoavat, ärsyttävät ja rasittavat mielen häiriköt. Ne kaappaavat mielen, sotkevat ajatukset ja pilaavat hyvät aikomukset. Niitä survotaan lukkojen taakse, haudataan syvälle, nitistetään ja kielletään, mutta silti ne aina voittavat.

Järkeä ja älykkyyttä ihaillaan, mutta lopulta tunteet hallitsevat elämää. Kukaan ei ole niiden maagisesta voimasta vapaa.

Tunteet tulevat mukaan kaikkeen halusimme tai emme. Tunteita ei voi sulkea ulos odottamaan parempaa aikaa, vaikka välillä yritämme.

Tunteilla on aina viesti ja niitä pitäisi kuunnella. Mutta kun epämukava tunne - ahdistus, suru, pelko, epävarmuus - nostaa päätään, me mielummin syömme, juomme, shoppaamme, sometamme tai hautaudumme töihin sen sijaan, että pysähtyisimme ja kuuntelisimme itseämme.

Mitä hanakammin työntää tunnetta pois, sitä hanakammin se palaa ja paisuu samalla entistä ahdistavammaksi. Tunteen analysointi ei auta vaan sen tuleminen näkyväksi ja hyväksytyksi.

90 sekunnin sääntö

Tunteiden tehtävänä on tuoda meille tietoa ja energiaa. Tunteet antavat suuntaa, mihin mennä ja mistä pysyä erossa. Tunteiden tuoma tieto on arvokasta tietoa meistä itsestämme. Kun oppii kuuntelemaan ja hyväksymään tunteensa, oppii myös valitsemaan tietoisesti, miten niihin reagoi.

Itse tunnereaktio kestää kehossa vain noin 90 sekuntia, jos sen antaa mennä rauhassa läpi. Estäminen tai vatvominen pitkittää tunnetta. Pitäisi siis sietää vain puolitoista minuuttia epämukavuutta, niin tunne helpottaa. Siinä ajassa ehdimme myös lietsoa itsemme paniikkiin ja tehdä vääriä ratkaisuja.

Syvään hengittäminen on kehon oma, tehokas rauhoittumiskeino. Tunteen nimeäminen auttaa kehon rauhoittumisessa.

Tukahdutettujen loukkausten möykky

Tunteet tarvitsevat luvan näkyä. Tukahdutetut tunteet kasautuvat mieleen ja kehoon epämääräisiksi möykyiksi. Ahdistuksen ja pahan olon tunteiksi. Osa voi olla perua lapsuudesta, emmekä välttämättä muista, mistä paha olo on alunperin lähtenyt.

Mielessämme pyörii epämääräinen kokoelma tapahtumia, jolloin tunteemme sivuutettiin tai meitä sattui. Kun emme ole osanneet käsitellä tunteita tai niille ei ole ollut tilaa, vanhat loukkaukset liimautuvat yhteen uusien ikävien kokemusten kanssa. Olemme vihaisia, voimme pahoin, mutta emme enää oikein tiedä miksi.

Kirjassa Tunnekartasto aivotutkija Lauri Nummenmaa kuvaa, miten tunteet meille viestivät. Hänen mukaansa kielteiset tunteet (pelko, inho ja ahdistus) tuntuvat pahalta, jotta ihmisille syntyisi voimakas tarve hankkiutua niistä eroon. Esimerkiksi huono parisuhde ahdistaa, jotta älyäisimme lopettaa sen. Tunteet eivät kuitenkaan pysty antamaan selkeitä ratkaisuja, ne vain hoputtavat meitä hakeutumaan eroon ongelmasta.

Tunteen tarkoitus on saada järki avuksi. Mielen täyttävä ja kehon lamaava ahdistus yrittää kertoa tietoiselle mielelle, että herää, tee asialle jotain, ratkaise tämä ongelma. Kielteiset tunteet yrittävät siis auttaa meitä eikä tehdä elämästämme hankalaa. Kehon, tunteiden ja tietoisuuden välisen yhteyden tiedostaminen on ratkaisevan tärkeää hyvinvoinnillemme, Nummenmaa korostaa.

Tunneäly on työelämän valtti

Työelämässä tunteiden näyttäminen ei tarkoita sitä, että eletään pelkästään fiiliksen mukaan ja käyttäydytään kuin päiväkodissa. Tunteiden tuominen osaksi työelämää tarkoittaa, että hyväksytään niiden olemassaolo, tehdään ne näkyviksi ja annetaan niille tilaa.

Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitys ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Tunneälykäs ihminen tuntee itsensä, tulee toimeen muiden kanssa, hallitsee tunteensa, kestää paineita, on empaattinen ja hänellä on hyvät yhteistyötaidot. Tunneälykäs tyyppi pärjää yleensä hyvin työelämässä.

Tunneäly on myös kovinta johtajuutta. Tunneälykäs johtaja osaa johtaa ja puuttua asioihin tavalla, että arvostus ja työkyky säilyvät molemmin puolin.

Työelämän tunnetaidot ovat tärkeitä paitsi ihmisten hyvinvoinnin niin koko yrityksen menestyksen kannalta. Tunteet eivät ole vain yrityksen sisäinen asia vaan ilmapiiri heijastuu myös asiakkaisiin.

Tunteiden huomioon ottaminen voi muuttaa työpaikan ilmapiiriä selkeästi myönteiseen suuntaan. Kyse on usein pienistä asioista: kysytään mitä kuuluu ja otetaan toisten tunteet huomioon.

Harva meistä on tahallaan hankala, vaikka siltä voi joskus näyttää. Usein ns. hankala tyyppi kokee olevansa väärin ymmärretty tai että häntä ei kohdella tasapuolisesti. Jos työpaikalla on ikävä tunnelma, siltä ei kannata sulkea silmiään.

Aina voi aloittaa kysymällä: mitä kuuluu, miten voit?

Anu Kuistiala

Tässä blogissa käsittelen työelämään, uralla etenemiseen ja alitajuiseen vaikuttamiseen liittyviä asioita. Kirjoitan myös luopumisesta, muutoksesta ja mielen voimasta.

Jos haluat tietää enemmän, tutustu uuteen kirjaani Tähtitaidot - 8 askelta menestykseen jossa käsittelen mielen taitoja.

Lue täältä edellisiä. Liity mukaan blogilistalle

Tulen mielelläni puhumaan näistä teemoista sekä teen henkilökohtaista valmennusta. Katso tarkemmin  www.kuistiala.com

anu@kuistiala.com

Twitter:@kuistiala

Instagram: @kuistiala

Facebook: @kuistialacom