Mielen taika - näin kuuntelet ja kehität intuitiota

Mielen taika - näin kuuntelet ja kehität intuitiota

Mielen salaisuudet ovat aina kiehtoneet minua. Vaikka neurotiede menee kovaa vauhtia eteenpäin, niin ihminen on yhä monelta osin mysteeri. Mistä tiedämme että tiedämme, kun tiedämme että tiedämme?

Ihmisellä on syvä, hienovaraisen tietämisen taso, jota on koneellisesti mahdoton jäljitellä. Ihmisaivot ja ajattelu on hämmentävän moniulotteinen, luova ja elegantti mekanismi. Emme itse aina välttämättä tajua, miten nerokas kokonaisuus keho-mieli-aivot ovat ja miten ne toimivat yhdessä.

Kuvittelemme ajattelevamme tietoisesti vaikka todellisuudessa kuljemme pääosan päivästä - ja ehkä myös elämästä - automaattiohjauksella. Suurin osa ihmisen toiminnoista on automatisoitua, koska aivojen toimintaperiaate pyrkii säästämään energiaa.

Tietoinen mieli voi poimia vain murto-osan aivojemme ja kehomme saamasta tiedosta. Samaan aikaan ei-tietoinen eli intuitiivinen mieli poimii ja käsittelee valtavia tietomääriä, joista vain pieni osa nousee tietoiseen mieleen.

Asta Raami käy tätä syvällisesti läpi kirjassa Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä. Hän kutsuu meitä rohkeasti ottamaan intuition mukaan ongelmienratkaisuun. Kirkkaan intuition ja terävän päättelyn yhdistäminen on valttikortti työelämässä, sanoo Raami.

Hän kuvaa hyvin tietoisen mielen ja intuition tiedonkäsittelykapasiteetin eroa. Intuition virta on kuin Päijännetunneli eli niin iso että sinne sopisi vaikka kuorma-auto. Tietoisen mielen virta on lyijykynän paksuinen. Tietoinen mieli fokusoi tiettyyn kohteeseen, intuitio virtaa vuolaana. Paras tulos syntyy kun nämä kaksi yhdistyvät vapaasti ja luovasti. Intuitio auttaa tietoista mieltä ja Raami sanookin, että vain intuitiota kehittämällä saa koko ajattelukapasiteettinsa käyttöön. Intuitio tuottaa tietoa, jota ei saa päättelemällä ja mitä monimutkaisemmasta asiasta on kyse, sitä enemmän meidän pitäisi ottaa intuitio käyttöön.

Kaikki päähänpistot eivät ole intuitiota vaan Raami puhuu älykkäästä intuitiosta, josta pelot ja toiveet on eroteltu pois. Tätä voi jokainen kehittää itsessään.

Intuitio kannattaa kutsua sisään

Raamin mukaan käännytämme intuition usein jo ovelta. Torjumme liian nopeasti yllättävän tai hullulta tuntuvan ajatuksen. Kannattaisi päästää ajatus hieman pidemmälle, niin että ehdimme kuulla ja sisäistää sen. Pohtia sitä mielen eteisessä ja sitten päättää mitä tekee.

Intuitio on myös nopein tapa käsitellä suuria kokonaisuuksia ja valtavaa tietomäärää.

Visionäärisyys ja uuden luominen on kyky nähdä näkymätöntä. Taiteilijoille omaperäinen luova ajattelu sallitaan, mutta samoja taitoja voi hyvin soveltaa mihin tahansa alaan. Usein rajoitamme itse itseämme, koska emme osaa avautua odottamattomalle tai uskalla sanoa ääneen ajatuksia, jotka ehkä tuntuvat pähkähulluilta.

Välillä paras idea on se mitä järki eniten vastustaa.

Läsnäolo lisää karismaa

Emma Seppälän Elä onnellisemmin -kirjassa puretaan menestyksen myyttejä aivotutkimuksen avulla. Seppälän mukaan jatkuva suorittaminen ja stressaaminen eivät tee meistä tuotteliaampia ja menestyneitä vaan sairaita ja onnettomia, koska toimimme vastoin kehon ja mielen logiikkaa.

Seppälä listaa kuusi avainta onnellisuuteen ja menestykseen. Näitä ovat mm. läsnäolo, rauhallisuus, muutosjoustavuus ja myötätunto - niin itseä kuin muita kohtaan.

Seppälän mukaan olemme koukussa asioiden suorittamiseen, koska uskomme että saamme palkkion ja lopulta sitä kautta onnellisuuden tilan. Mutta jahdin palkinto on usein lyhytaikainen ilo, jonka jälkeen keksimme uutta jahdattavaa ja näin kierre on valmis.

Sen sijaan läsnäolo tässä hetkessä, hidastaminen ja keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan tekee meistä paitsi tuotteliaita myös onnellisia.

Totuus on, etteivät aivot pysty käsittelemään kunnolla kuin yhtä asiaa kerrallaan. Monen asian tekeminen yhtä aikaa lisää ahdistusta ja stressiä.

Läsnä oleminen lisää myös karismaa. Olet kiinnostava ihminen kun olet läsnä.

Käymme turhaan ylikierroksilla

Seppälän mukaan kuvittelemme väärin, että stressi kuuluu menestykseen. Pitkäkestoinen stressi vahingoittaa muistia, heikentää luovuutta, tilannetajua ja kykyä tehdä päätöksiä. Stressaantunut pomo ei todellakaan ole paras pomo. Lisäksi usein nukumme huonosti, koska yliannoksen adrenaliiniia saanut kehomme ei osaa illalla rauhoittua. Apuun haetaan usein unilääkkeitä tai alkoholia ja aamulla taas mennään adrenaliinin voimalla.

Seppälän mukaan meillä on luontainen kyky palautua takaisin tyyneen tilaan vaativan suorituksen jälkeen, jos näin haluamme. Keho ja mielemme on joustava, resilientti, mutta vatvomista rakastavat aivomme usein estävät rauhoittumisen. Mietimme etu- ja jälkikäteen mitä kaikkea olisi voinut tapahtua, mitä joku sanoi tai ei sanonut.

Paras taktiikka kaikkeen on pysyä rauhallisena. Tuolloin teemme parempia päätöksiä.

Ihan helppoa tämä ei ole, koska ihmisen aivoilla on taipumus keskittyä kielteisiin ajatuksiin. Huomaamme helposti negatiiviset asiat, koska meidät on rakennettu pitämään varamme erilaisten uhkien kannalta.

Aiemmin nämä sisäänrakennetut vaistot auttoivat vaaran aistimisessa savannilla, nyt ylireagoimme turhaan töissä tai kotona pienten asioiden herättämiin kielteisiin tunteisiin. Ikävä sähköposti, puolison kiukkuinen viesti tai työkaverin tiuskaisu ja koko päivä on helposti pilalla.

Asian tiedostaminen auttaa hallitsemaan automaattisesti laukeavaa tunnemyrskyä. Aivoille voi viestiä että kyse ei ole hengenvaarasta. Pari syvää ja rauhallista sisäänhengitystä usein riittää.

Aivomme tarvitsevat joutilaisuutta

Seppälä ja Raami puhuvat myös joutilaisuuden tärkeydestä. Mielemme käsittelee tietoa jatkuvana virtana mitä nykyinen kännykkäaika vielä pahentaa. Ajatukset eivät näin saa mahdollisuutta vaeltaa ja mielikuvitus ei voi lentää. Moni lienee huomannut, että parhaat ideat ja oivallukset tulevat usein silloin kun ei tee mitään erityistä. Silloin aivomme ovat luovimmillaan, yhdistelevät asioita ja ideoita intuitiivisesti.

Molemmat kirjoittajat puhuvat myös siitä kuinka kehomme tietää usein paljon enemmän tai aiemmin kuin aivomme. Kehomme on viisas eikä turhaan kehoteta sitä kuuntelemaan.

Kaikki meissä toimii tarkoituksenmukaisesti, luovasti ja energiatehokkaasti. Oma vaeltava ja vatvova ihmismielemme vaan välillä sotkee muuten hyvin suunnitellun keho-mieli-aivot kokonaisuuden.

Tässä blogissa käsittelen työelämään, uralla etenemiseen ja alitajuiseen vaikuttamiseen liittyviä asioita. Kirjoitan myös luopumisesta, muutoksesta ja mielen voimasta.

Liity blogilistalle, niin saat uuden suoraan sähköpostiisi.

Lue täältä edellisiä.

Anu Kuistiala

anu@kuistiala.com

Twitter:@kuistiala

www.kuistiala.com