Toiset meistä tuntuvat ponnahtavan takaisin pystyyn vastoinkäymisistä helposti kuin kumipallo. Toiset taas masentuvat ja osa sinnittelee välitilassa, jossa mieli ailahtelee ylös ja alas.

Kyse on resilienssistä, mielen palautumiskyvystä. Kun mieli on joustava ja sinnikäs, se auttaa kestämään vaikeuksia, pettymyksiä ja muutoksia.

Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla. Resilienssi lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi myös kehittää.

Antilooppi ja leijona

Mieti antilooppia, jota leijona jahtaa savannilla. Antilooppi juoksee henkensä edestä, hänen koko kehonsa on virittynyt intensiiviseen pakoon ja täynnä adrenaliinia.

Jos leijona saa antiloopin kiinni, sen elämä päättyy siihen. Mutta jos antilooppi pääsee pakoon, se rauhoittuu nopeasti ja palaa laiduntamaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sen elimistö rentoutuu ja kerää voimia. Antilooppi kuten muutkin eläimet ovat resilienttejä. Niillä on kyky toipua nopeasti stressaavista tilanteista ja palata tyynen rauhalliseen tilaan.

Myös lapset toipuvat nopeasti. Lelu putosi, tuli itku ja hätä, mutta kun lapsi saa lelun takaisin, hymy nousee kasvoille ja leikki jatkuu. Lasten ja eläinten kyky toipua nopeasti stressistä kertoo, miten luonnollisen kestävä hermojärjestelmämme on, toteaa psykologian tohtori Emma Seppälä kirjassaan Elä onnellisemmin. Meidän on tarkoitus palautua helposti takaisin hyvinvoivaan tilaan. Olemme luontaisesti resilienttejä.

Aivot rakastavat vatvomista

Mihin tämä kyky sitten katoaa? Aikuisina touhotamme stressitilassa päivästä toiseen ja kehomme on jatkuvassa taistele tai pakene -tilassa, mikä on meille haitallista. Emme osaa rauhoittua, vaikkei välitöntä vaaraa ole tai vaativa tilanne on ohi.

Suurin syy on aivoissamme, jotka rakastavat asioiden vatvomista. Ihmisillä on hyvin kehittynyt aivokuori. Jos antiloopilla olisi ihmisen aivot, rauhoittumisen sijaan se kulkisi savannilla kertomassa lajitovereilleen, että se melkein kuoli. Se kävisi läpi mielessään yksityiskohtia myöten yhä uudelleen, miten leijona melkein söi sen, miten se pelkäsi ja miten täpärästi pelastui. Se kertoisi tarinaa kaikille, jotka haluavat kuulla ja se valvottaisi vielä yöllä ja olisi taas aamulla mielessä. Antiloopin keho ei palautuisi, koska se jännittyisi yhä uudelleen asiaa muistellessa. Aamulla sitä pelottaisi, entä jos sama käy tänäänkin. Iloisen loikkimisen sijaan se hiiviskelisi pelokkaana pusikossa ja olisi koko ajan varuillaan.

Näinhän me ihmiset käyttäydymme. Stressaamme asioista etu- ja jälkikäteen, rakennamme uhkakuvia, vatvomme ja voivottelemme, vaivumme epätoivoon, vaikka mitään ei olisi tapahtunut. Olemme hukanneet luontaisen kyvyn rentoutua.

Stressi ei kuulu menestykseen

Stressiä ruokkii suorittamista ja kiirettä korostava elämäntapa. Stressaaminen ei tee meistä tuotteliaampia, eikä stressi ole välttämätön osa menestystä vaan päin vastoin. Pitkäkestoinen stressi vahingoittaa muistia, heikentää luovuutta, tilannetajua ja kykyä tehdä päätöksiä. Stressaamalla sabotoimme itse itseämme ja kulutamme voimavaramme loppuun.

Sen sijaan hidastaminen, läsnäolo ja keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan tekee meistä tuotteliaita ja tyytyväisiä. Meillä on luontainen kyky palautua takaisin tyyneen tilaan vaativan suorituksen jälkeen, jos haluamme. Onnellinen ihminen myös menestyy kuten Seppälä toteaa.

Kestävä optimisti

Palautumiskyvyssä olennaista ei ole itse tapahtuma, vastoinkäyminen, vaan sen herättämät tunteet. Siksi mielen rauhoittaminen ja epämukavien tunteiden sietäminen on keskeistä.

Resilientit ihmiset ovat usein optimisteja. Vaikeuksien keskellä he eivät luovuta vaan yrittävät keksiä ratkaisuja. He katsovat eteenpäin ja luottavat omaan selviytymiskykyynsä kaikissa tilanteissa. Kestämisessä auttaa usein myös huumorintaju ja taito nähdä asiat toisesta näkökulmasta. Resilientti ihminen on sisukas optimisti. Hän osaa iloita pienistäkin onnistumisista.

Vaikka tapahtumia ei aina voi muuttaa, reaktiota ja asennetta niihin voi muuttaa. Esimerkiksi epämieluisan muutoksen keskellä voi päättää, että sopeutuu tilanteeseen ja keksii keinot, miten selvitä. Jos vastustaa muutosta, joutuu helposti sen jyräämäksi. Tutkimusten mukaan vaikeuksista selviävät ne, jotka päättävät selvitä eli ottavat ongelmat haasteena. Itsensä kanssa voi tehdä sopimuksen, että vaikeuksien noustessa ei anna pelkojen hallita vaan menee niitä kohti.

Minkälaisen sopimuksen sinä olet tehnyt itsesi kanssa?

Näin toivut vastoinkäymisistä:

• Mieti mistä kaikesta olet jo selviytynyt. Katso elämääsi taaksepäin ja muistuta itseäsi, miten monista asioista olet jo selviytynyt ja miten monta ongelmaa ratkonut. Näe kaikki kokemasi oppimisena.
• Kun et saa mitä haluat, älä ota sitä henkilökohtaisesti. Totea: okei, nyt ei onnistunut, mutta ensi kerralla onnistuu. Ajattele, että sinulla on edessä jotain parempaa, sopivampaa ja kiinnostavampaa.

• Analysoi, mikä meni pieleen. Opettele uusia taitoja, myös mielen taitoja ja ajattelutapoja. Puhu itsellesi kannustavasti. Näe itsesi onnistumassa ja vahvista itseluottamustasi.

• Pidä huolta fyysisestä kunnosta. Mieli jaksaa paremmin, kun keho voi hyvin.

• Harjoita kiitollisuutta. Vaikka asiat olisivat miten solmussa, aina on jotain, mistä voi olla kiitollinen. Kiitollisuus suuntaa huomion myönteisiin asioihin ja vahvistaa mieltä. 

• Tutustu muiden tarinoihin. Ota oppia, miten he selvisivät vaikeuksista. Mitä tekivät, mitä ajattelivat ja miten toimivat. 

• Usko itseesi. Ihminen on luova ja kekseliäs. Usein tiukka paikka on paras opettaja.

• Muista rento ote. Peli sujuu paremmin, kun pipo ei kiristä eikä purista liikaa mailaa.

Anu Kuistiala

Tässä blogissa käsittelen työelämään, uralla etenemiseen ja alitajuiseen vaikuttamiseen liittyviä asioita. Kirjoitan myös luopumisesta, muutoksesta ja mielen voimasta.

Jos haluat tietää enemmän, tutustu uuteen kirjaani Tähtitaidot - 8 askelta menestykseen jossa käsittelen mielen taitoja.

Lue täältä edellisiä. Liity mukaan blogilistalle.

Tulen mielelläni puhumaan näistä teemoista sekä teen henkilökohtaista valmennusta. Katso tarkemmin www.kuistiala.com

anu@kuistiala.com

Twitter:@kuistiala

Instagram: @kuistiala

Facebook: @kuistialacom