Uteliaisuus ajaa eteenpäin
Olen aina ollut hyvä hyppäämään tuntemattomaan ja kokeilemaan uutta. Uudet asiat ovat kiehtoneet ja tilaisuus haastaa itsensä vetänyt puoleensa.
Mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö ilmalennon aikana miettisi, oliko tämä ihan fiksu ratkaisu. Vapaassa pudotuksessa leijuessani pohdin kaikenlaista. En tiedä vielä kasvaako siivet vai tuleeko mahalasku.
Miksi tein tämän? Mitä kuvittelin saavuttavani? Miksi en pysynyt turvallisella maaperällä? Miksi aina pitää laittaa itsensä hankalaan paikkaan?
Voisin sanoa, että kaiken takana on suuri missio ja jalo ajatus ikuisesta oppimisesta. Varmaan sitäkin, mutta eniten minua ajaa uteliaisuus ja jano elämälle. Alan alitajuisesti kapinoida ja etsiä uutta, kun nykytila rupee puuduttamaan. Jos työ käy liian helposti, ei haasta ajattelua tai tuo iloa.
Rehellisyys itselle kannattaa
Samassa työpaikassa voi pysyä pitkäänkin, jos työtehtävät vaihtuvat säännöllisesti. Itse olin töissä MTV Uutisissa 20 vuotta ja viihdyin hyvin. Tykkäsin monipuolisesta työstäni, työyhteisö oli kiva ja uutistoimitus jännittävä työpaikka, kunnes vuosien yt-kierre ja jatkuvat leikkaukset uutistoimintaan muuttivat kaiken.
Työstä tuli raskasta puurtamista ja ilo katosi. Ilon hävitessä katoaa myös luovuus. Mahdollisuuksien sijaan näkee vain ongelmia. Murheet kirjaimellisesti tukkivat pään. Kun aivot ovat uhkamoodissa, kyky keksiä uusia ideoita tai nähdä ratkaisuja kapenee.
Ihminen on pohijimmiltaan äärimmäisen luova ongelman ratkaisija. Me usein itse tukimme tämän lahjan keskittymällä liikaa ongelmiin. Pelot, suorittaminen, odotukset ja kielteiset ajatukset sulkevat luovan kanavamme.
Silloin kun kaikki ottaa päähän, pitäisi pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mikä itse asiassa pännii. Isoin virhe on vain paahtaa päivästä toiseen ja odottaa, että kyllä se ketutus siitä suttaantuu. Harvoin suttaantuu. Yleensä se pahenee ja koteloituu epämääräiseksi pahaksi oloksi ja jatkuvaksi tyytymättömyydeksi.
Vaatii suurta uskallusta olla täysin rehellinen itselleen. Kuka minä olen, mitä minä haluan, miltä minusta tuntuu? Teenkö sitä, mikä tuottaa minulle iloa? Olenko niiden ihmisten kanssa, joista oikeasti pidän? Pidänkö edes itsestäni?
Vanhaan on helppo jämähtää
Työtä ja elämää voi suorittaa hampaat irvessä päivästä toiseen, koska ei halua tai uskalla pysähtyä totuuden ääreen. Ehkä on hyvässä työpaikassa ja saa hyvää palkkaa, mutta salaa halveksii sitä, mitä tekee ja sitä kautta myös itseään. Voi olla kiva status, hieno titteli, mahtimeininki ja silti tyhjä olo.
Itsensä tutkiskelu on vaikeaa, koska usein havaitsee, että pitäisi tehdä muutos. On helpompaa pysyä vanhassa. Tyytyä, mukautua, sopeutua. Vanhassa pysyminen on ok, jos se on oma, tietoinen valinta.
Muutos tarkoittaa usein kipua ja vaikeita päätöksiä. Aina ei tarvitse tehdä näyttäviä ulkoisia muutoksia. Riittää, kun tekee pieniä sisäisiä muutoksia ja huomaa rajoittavat ajatusmallit, kuten itsensä vähättelyn tai miellyttämisen tarpeen. On hyvä alkaa ajatella toisin.
Joskus pienet sisäiset muutokset johtavat isoihin ulkoisiin muutoksiin. Päätös lähteä työpaikasta tai vaihtaa alaa ovat usein tulosta pienistä askelista, jotka vievät kohti uutta.
Hyppyjä tuntemattomaan
Itse olen kaksi kertaa irtisanoutunut vakituisesta työpaikasta ja hypännyt tuntemattomaan. Parikymmentä vuotta sitten lähdin Ilta-Sanomista vakipaikalta MTV Uutisiin freelanceriksi. Kaksi vuotta sitten puolestaan irtisanouduin MTV Uutisista ja ryhdyin yrittäjäksi.
Molemmilla kerroilla olen saanut kuulla olevani hullu. Ehkä. Tässä tuoreimmassa hypyssäni on vielä ilmalentovaihe meneillään, enkä tiedä, kantavatko siivet vai syöksynkö pää edellä betoniin. Ainakin olen yrittäjänä oppinut paljon uutta ja uskaltanut asioita, joita en olisi aiemmin kuvitellutkaan.
Rohkeutta ja itseluottamusta saa tekemällä asioita, joita ei omasta mielestään osaa. Kun elämässä ovat mukana ilo, nauraminen ja hassuttelu, niin luovuus kukoistaa ja ongelmat muuttuvat mahdollisuuksiksi.
Siksi kannataa uskaltaa välillä hypätä.
Blogi julkaistu alunperin MMA:n sivuilla 3.4.2019
Tässä blogissa käsittelen työelämään, uralla etenemiseen ja alitajuiseen vaikuttamiseen liittyviäasioita. Kirjoitan myös luopumisesta, muutoksesta ja mielen voimasta.
Tulen mielelläni puhumaan näistä teemoista. Katso tarkemmin www.kuistiala.com
Anu Kuistiala
Twitter:@kuistiala
Instagram: @kuistiala